Neljääkymmentä vuotta lähestyvä yhden täysi-ikäisen, yhden opiskelevan ja yhden alakoululaisen äiti. Uusperheen myötä perheeseen tuli kaksi alakoululaista lisää, eli Miehen lapset. Heidän myötään tuli perheeseen myös ongelmat. On todella olemassa "minun lapset - sinun lapset" -jako. Ja sitä jakoa ei ole tehty minun puoleltani.Mies on seksiaddikti, riippuvainen nettiseksiin. Jälleen yrittää pyristellä siitä eroon mutta apua siihen ei halua "voin lopettaa koska vaan". Aika näyttää, miten käy. Menossa ehdottomasti viimeinen yritys saada tämä suhde toimimaan. En usko, en luota, enää en edes toivo. Asunto minulle ja lapsilleni on hakusessa. Miehellä on myös ex. Tuo perheemme suuri mörkö, meillä asumaton täysivaltainen perheenjäsen. Iso ongelma.
Viime keväänä sain vakava masennus -diagnoosin. Miehen osalta minua kohtaan vuosien hylkäys sekä fyysisesti että psyykkisesti. Paniikkikohtauksetkin ovat tulleet tutuiksi.
Blogin tekstit ovat pitkiä ja samoja asioita pyöritellään. Kirjoitan suoraan, joten teksti on välillä aika rankkaa ilmaisua minulle vaikeista asioista.